Muualta Lapista

Lapin rajavartiosto sai uuden komentajan: ”Odotan, että pääsen tutustumaan monipuoliseen Lappiin”

Sallan Onkamoon rakennetaan tänä vuonna kaksi kilometriä rajaesteaitaa.

Lapin rajavartioston uusi komentaja, eversti Mikko Lehmus aloitti työnsä tilanteessa, jossa rajalla on rauhallista, mutta tulevaisuuden ennakoiminen on takavuosista heikentynyt.

Talvi on sujunut Lapin ja koko maan itärajalla vakaaseen tapaan. Pohjoisessa ainoat rajarikkomukset ovat olleet metsästyskoirien ja porojen kulkemisia Venäjän puolelle. Rajanylityspaikat ovat olleet kiinni, mutta rajavalvonta maastossa on jatkunut yhtä tehokkaana kuin ennenkin. Lisääntynyt matkailu on työllistänyt rajan väkeä pohjoisen lentoasemilla, jonne on tullut avuksi henkilöstöä myös Etelä-Suomesta.

Koko maassa on tapahtunut viime kesän jälkeen yksittäisiä tapauksia, joissa ihminen on jostain syystä mennyt rajavyöhykkeelle tai rajan yli, mutta välineellistettyä maahantuloa ei ole ollut.

– Lapin rajavartioston tiedossa on, että välittömästi valtakunnan rajalla välineellistetyn maahantulon uhkaa ei ole, ja siinä mielessä Venäjän viranomaiset tällä hetkellä ovat hallinneet tilanteen omalla puolellaan, Lehmus sanoo.

Uhka-arviossa on päätelty, että se on sellainen alue, johon aita kannattaa rakentaa. Mikko Lehmus

Sallan raja-aseman tienoille valmistui viime vuonna kolme kilometriä pilottiaitaa, jonka avulla tutkittiin esimerkiksi rakentamista soisessa maastossa. Pilottiaidasta on Lehmuksen mukaan saatu hyödyllistä oppia, jonka mukaan aitaan tehdään joitakin muutoksia.

Rajavartiolaitos päätti viime vuonna rakentaa vielä vajaat kaksi kilometriä rajaesteaitaa myös Onkamon alueelle vanhan puuntuontirajanylityspaikan yhteyteen. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuodesta. Rajaesteaitaan kuuluu aidan lisäksi teknistä valvontalaitteistoa ja tie.

– Uhka-arviossa on päätelty, että se on sellainen alue, johon aita kannattaa rakentaa, Lehmus sanoo.

Kiinteää aitaa nousee myös Inariin Raja-Jooseppiin ja Virtaniemeen yhteensä pari kilometriä. Aita on tarkoitettu lähinnä välineellistetyn maahantulon tilanteisiin mutta myös estämään luvattomia rajanylityksiä.

Lehmus korostaa, että lisäksi on mahdollista rakentaa tilapäistä esteaitaa, kuten syksyllä 2023 tehtiin.

Inarissa on valmistumassa kasarmi, josta varusmiehet saavat hyvät ja terveelliset tilat. Uusi vartioasema on valmis.

Odotan innolla, että pääsen tutustumaan monipuoliseen Lappiin.

Eversti Mikko Lehmus on kotoisin Puumalasta Etelä-Savosta. Hän siirtyi pohjoiseen Helsingistä Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikön yksikön päällikön tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Rajavartiolaitoksen esikunnassa tiedustelukeskuksen päällikkönä, Kainuun rajavartiostossa rajatoimiston päällikkönä ja Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnassa rikostorjuntayksikön päällikkönä. Hänet valittiin vuonna 2015 Vuoden rajamieheksi.

Lehmuksen edeltäjä, eversti Jarkko Alén siirtyi Lapin rajavartiostosta Rajavartiolaitoksen esikuntaan.

Komentajan ensimmäinen viikko Rovaniemellä kului yksiköiden päälliköiden ja esikunnan väen kanssa asioihin perehtymiseen, mutta hän odottaa kohtaamisia myös alaistensa ja muiden pohjoisen ihmisten kanssa.

– Aion maakunnassa käydä ja näkyä tavalliseen tapaan ja odotan innolla, että pääsen tutustumaan monipuoliseen Lappiin.

– Kaikki rajavartiostot ovat pitkälti samanlaisia ja johtaminen ja päätösten toimeenpaneminen toimii samaan tapaan, mutta on mukava tuntea ihmiset, alueet ja kumppanit.

Lapin rajavartiostolla on noin 200 työntekijää.

Lehmus antaa tunnustusta rajavartioston väelle, joka tekee työnsä ammattitaidolla ja on valmis siirtymään tarvittaessa eri puolille maata. Viime vuosina useimmat rajan työntekijät ovat tehneet myös reissutyötä, ja myös muutto toiselle paikkakunnalle tulee silloin, kun työ sitä vaatii. Rajavartioston työhaastatteluissa ei kysytä, missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua, sillä siellä työnantaja hoitaa tällaiset näkemisasiat.

Rajavartiolaitos on rajaseudulla myös turvallisuusviranomainen, joka valvoo lainvastaisia toimia ja puuttuu niihin, vaikka päävastuu tässä onkin poliisilla.

Lehmus toteaa, että rajavartioston ja paikallisten, rajan lähellä asuvien ihmisten yhteistyö toimii hyvin. Maastokohtaamisissa vaihdetaan tarvittaessa tietoja esimerkiksi edessä olevista luonnonolosuhteista ja paikalliset myös ilmoittavat herkästi, jos jotain epäilyttävää näkyy.

– Rajavartiolaitos on rajaseudulla myös turvallisuusviranomainen, joka valvoo lainvastaisia toimia ja puuttuu niihin, vaikka päävastuu tässä onkin poliisilla. Rajan väki myös toimii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa etsijänä ja pelastajana.

Rajavartiolaitos on yhteydessä Venäjän rajaviranomaisiin valtiosopimuksen mukaisesti, vaikka lähes kaikki muut yhteydet ja korkean tason diplomatia ovat jäissä Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia. Ruohonjuuritasolla käytännön yhteydenpito on välttämätöntä.

– Painopiste on ratkaista arkisia rajalla ilmenneitä ongelmia. Tietojen vaihto on säilynyt ennallaan, mutta tapaamisia on vähemmän ja ne ovat muodollisempia, Lehmus kertoo.

Yhteistyötä tehdään esimerkiksi silloin, kun poroja pääsee aidasta huolimatta naapurin puolelle. Tällaisissa tapauksissa Rajavartiolaitos on yhteydessä venäläisiin kollegoihin ja heidän kanssaan sovitaan tapaaminen rajalle. Paliskunnan nimeämät poronhoitajat pyrkivät hakemaan eläimet rajavartijoiden valvonnassa Suomeen.